Ikkuna salaiseen maailmaani

Riittämättömyys

2007-12-13T15:56:00+02:00

Tunnen oloni riittämättömäksi, harmaavarpuseksi koreiden papukaijojen joukossa. Tahattomasti vertailen itseäni muihin. Tulee paha olo, surullinen.
En varmaan miettisi ja tuntisi näin, jollen olisi yhteyksissä erääseen mieheen. Näitä ajatuksia edesauttaa myös muutamat asiat, joita en ala tässä kirjoittamaan. Mutta ne asiat saa epäilemään. Epäilemään rehellisyyttä ja suhteen vakavuutta. Epäilemään omaa riittämättömyyttäni.
Huominen, mitä se mahtaa tuodakaan tullessaan. Ei voi kuin odottaa ja katsoa.
Sydämeni oli jo sulanut, mutta kovetan sitä uudestaan. Sitä luodinkestävää sydäntä ei ole vielä keksitty, mutta yritän valmistautua edes vähän siihen tulevaan mahdolliseen iskuun.

Eräänä yönä pari päivää sitten mietin, että jos olenkin uudelleen sairastunut. Olen koko ajan ajatellut niin että anoreksia on "menneisyyttä". Sh nostelee päätään välillä, varsinkin jos on surullinen, masentaa tai stressaa.
Kun sain tietää tuohon mieheen liittyvän yhden asian, valui kyyneleet poskille. Ja olin syömättä. Pitkästä aikaa olin syömättä. Tunnistin sen vanhan tunteen mitä en ollut pitkään aikaan enää tuntenut. Sitä on vaikeaa selittää, joten en edes yritä. Mutta se oli taas sitä, että tunsin voivani hallita edes jotakin asiaa.
Eräänä toisena päivänä kuntoilin pitkästä aikaa ja söin vähän. Vaikka en paljoa kuntoilutkaan, niin suihkuun mennessä jalat ja kädet tärisi. Oli illalla menoa ja seuraavana päivänä vasta tulin kotiin. Oli väsynyt olo vaikka olinkin nukkunut aika pitkään. Nukuin hetken. Ja myöhemmin laskeskelin että olin ollut yli 24h syömättä.
Vaikka olen vähän laihtunut/kiinteytynyt en pidä peilikuvastani. Tuntuu että löydän vain lisää asioita joista en pidä. Sellasia mitä en ole ennen huomannutkaan. Vaikka painoa ei ole paljoakaan pudonnut niin senttejä on kuitenkin lähteny 14cm vartallostani, mikä on mielestäni aika kivasti. Mutta silti...

En oikein pidä näistä merkeistä mitä olen huomannut. Tunnistan itsestäni liikaa sitä sairasta minääni.

Hyvä olotila

2007-08-15T17:05:00+03:00

Viimeiset päivät ovat menneet aika hyvin. Paljon paremmin kuin edelliset. Olen hyvällä mielellä. =)

Kuitenkin, kuvista huomasin miltä näytän. Mietin voinko tosiaan näyttää tuolta. :O
Kädet näytti isoilta koska oli vartalossa kiinni. Alli-ihmisten pitäisi muistaa että kuvia otettaessa täytyy pitää käsivarret vähän irti kehostaan, ellei halua että kuvissa näkyy JÄTTILÄISkädet!
Ja muutenkin en pitäny siitä miten kasvot ovat taas pyöristyneet.
Yksi ilta painoa oli enemmän kuin pitkään paikaan. Se oli tosin iltapaino joten ei niin tarkka ja hyvä, mutta jopa iltapainoksi se oli paljon. Yli 51kg O_o

Tiedän että olen nyt syönyt liikaa. Suklaata mm. Nyt olenkin tehnyt niin että korkeintaan yksi rivi suklaata päivässä. Eli neljä palaa.
Eilen söin kaksi riviä joten tänään en ota ollenkaan.

Nyt vähän piristyttyäni päätin et NYT alkaa se itestään paremmin huolta pitäminen!
Ei asiat tapahdu itestään, niiden eteen pitää tehdä työtä.

Pitkästä aikaa pidän jaloistani. Vähän.
Vaikka on edelleen rasvaa ja selluliitta niin sieltä alta tuntee ja näkyy kun jalkoja jännittää niin LIHAKSET! Ne kauan kadoksissa olleet...
Työtä on vielä paljon edessä jotta saisin sellaiset jalat kuin haluaisin. Ehkä en koskaan saavuta sitä. Mutta parempaan päin ainakin ollaan kovasti nyt menossa.

On outo tunne jotenkin. Kun tiedän että olen vähän lihonnut. Tuo vatsa kasvanut taas. Mutta silti se ei ahdista ja masenna sillä tavalla kuin ennen. Ennen saatoin lannistua tuollaisesta ja ahdistua niin paljon että ulkona liikkuminen ahdisti koska en halunnut kenenkään näkevät itseäni sellaisena.
Nyt ajattelen positiivisemmin.
En tiedä mistä tämä tunne on peräisin. Mutta toivon että tämä säilyy. Tä olotila on niin iso asia mulle. Tuntuu että pitkästä aikaa voin taas tehdä asioita niin kuin normaalit ihmiset. Eikä aina luikkia häntä koipien välissä pakoon.

Söndaag

2007-08-12T21:30:00+03:00

Olo on alkanut paranemaan. Henkinen olo ja ehkä samalla vähän myös fyysinenkin. Nyt yritän tosissani alkaa tekemään jotain kuntoni eteen. Tilauksessa on kirja jossa helppoja jumppaohjeita, ja kuntopyöräily ja lenkkeily on tarkoituksena aloittaa.

Hyvästä olosta jne huolimatta tiedän että olen lipsahtanut. Vatsa on kamala ja takamus ja reidet. Kasvot hitusen pyöristyneet siitä mitä ne jo oli.

Olen miettinyt yhteen sh-ryhmään menemistä. Olisi ensimmäinen kerta kun tulen "naamion" takaa esiin. Mutta mietin sitä tilannetta siellä. Tuntisin oloni todella vaikeaksi. Varsinkin jos muut olisivat laihoja. Tuntisin itseni niin ulkopuoliseksi ja huonoksi. Sellaiseksi että mulla ei olisi mitään asiaa sinne.
En osaa oikein selittää hyvin sitä mitä tarkoitan.

Kaikesta huolimatta huomaan olevani vähän piristynyt taas. Mikä on aika ihme koska yleensä syksyä kohden pään päälle on alkanut kasaantua sellainen ysnkkä pilvi.

Ei otsikkoa

2007-08-08T17:10:00+03:00

Hengissä täällä edelleen porskuttelen. Moni asia on (valitettavasti) ennallaan.

Painoa on tullut vähän takaisin siitä mitä se oli ja vatsaa tullut lisää. Ei ole suunnitelmat mennyt niin kuin piti. Loman aikana aioin tehdä tosissani kuntoni eteen töitä, mutta ei siitä mitään tullut.

Välillä on olo ollut niin loppu. Yhdessä vaiheessa oli tunne että olisi parempi olla jollain osastolla. Syömishäiriö tai mt. Ihan sama. Kunhan vain olisi saanut olla, ladata itsensä. Ja olisi voinut olla sellainen kuin on, mitään piilottelematta ja salaamatta. Tä kaikki on todella raskas taakka kantaa. Varsinkin yksin.

Kaipaan jotain muutosta. Jotain ehkä aika radikaaliakin. Mutta en tiedä mikä se voisi olla.

Takana tyhjää

2007-07-24T00:39:00+03:00

Takana on paljon tyhjää. En ole yli kuukauteen tänne kirjoittanut. On ollut liian kiire. Olen ollut liian väsynyt. Olen halunnut vain olla. Pitää yllä mahdollisimman vähäistä aivotoimintaa unohtaakseni. Etten muistaisi kaikkea. Mitä olen, millainen olen, mistä olen. Välillä haluaisi pakoon tätä kaikkea. Mutta se ei ole niin helppoa. On kuitenkin kyse omasta elämästäni. Kaikki mitä teen jää auttamatta historiaani eikä niitä saa sieltä pois pyyhittyä sitten millään. Puhumatta tekemättömistä asioista. On monia tapahtumia kun kadun miksi en tehnyt jotain eri tavalla. Sellaisia asioita mitkä olisivat voineet muuttaa paljon. Olisivat olleet vain pieniä sanoja, pieniä eleitä. Mutta nekin tuntuivat olevan mulle liikaa.

Kiitos ihmisille jotka ovat käyneet täällä kurkkimassa vaikka itse olin aika kauan poissa. Sisimmässäni se tuntuu hyvältä, etten ihan unohdettu ole. Kiitos <3

Korkea(hko?) rasvaprosentti

2007-06-07T17:24:00+03:00

Painoindeksini on 20 kieppeillä. Ei uskoisi kun katsoo itseään peilistä. Olen hyvä esimerkki siitä että painoindeksi ei kerro sitä koko totuutta. Vaan parasta on aina katsoa myös pintaa syvemmälle.

Näytän suht hoikahkolta pitkissä housuissa jne. Kesän tullen karu totuus paljastuu kun vaatteet vähenevät ja kangas niissä pienenee.
Löytyy selluliittia. Se ei rajoitu vain takamukseen ja reisiin vaan myös pohkeissa on. Se ei onneksi vain näy niin hyvin.
Reidet ja vatsa ovat kaikkea muuta kuin kiinteät. Samoin takamus.
Myöskin tietysti "allit" löytyy.

Olen tiedostanut sen että rasvaprosenttini on noussut. Mielessäni olen käyttänyt sellaista termiä kuin "sisäisesti lihava" koska ulkopuoliset ihmiset eivät näe koko totuutta.
Olin kauan halunnut mittauttaa rasvaprosenttini ennen kuin lopulta uskaltauduin ja tuli tilaisuus. Tiesin että se on korkeahko. Henkilö jolla kävin mittauttamassa varmaan ajatteli että mitä minäkin sielä teen. Tuloksesta typerryin. Tiesin että se oli noussut, mutta en olisi osannut arvata että se olisi yli 30%. Melkein 31%. Tuo henkilö selvästi yllättyi. Huomasin myös että se yritti vähän koota ajatuksiaan sekä piilottaa yllättymystään. Se kysyi että tiesinkö mistä se johtuu. Jälkeenpäin ajatellen jotenkin tyhmästi kysytty. Kun vastasin myöntävästi niin heti perään tuli töykeän oloinen kysymys että "mistä?". Ajattelin mielessäni että mistäköhän, mutta en vastannut mitään. Se henkilö puhui jotain ruoasta ja itse siinä vähän aikaa myönnyttelin ja lähdin. Tunsin selässäni tarkkailevan katseen.

Korkeassa rasvaprosentissa on ulkoisten haittojen lisäksi tietenkin myös ne terveydelliset. Ikää on itselläni vielä suht vähän ja toivon (ja uskon) saavani sitä laskettua, mutta erilaisia riskejä se varmasti lisää. Varsinkin jos tätä samaa jatkuisi vielä kauan.
Tämä on vaikea tilanne myös henkisesti. Jos olisi painoa enemmän ja yrittäisin laihduttaa, saisin varmasti paljon enemmän tukea. Mutta nyt moni ajattelee että tämä on jotain pelleilyä. Eikä ymmärrä sitä ollenkaan että tässä on kuitenkin ihan terveydestä kyse.
Nyt heti kun syömisiäni vähennän niin lähipiiri ajattelee syömishäiriötä. Myönnän toki että sellastakin on ollut. Mutta on rasittavaa kun kukaan ei ymmärrä!

Omalla kohdallani korkea rasvaprosentti johtuu monesta syystä.

Jojo-laihduttaminen.
Syömättömyys- ja ahmiskaudet. Välillä en syönyt melkein mitään. Ja välillä taasen ahmin. Eikä ahmija syö terveellisiä hedelmiä jne. Suklaata, keksejä, sipsejä. Näin sain aika hyvin kerrytettyä sitä rasvaa.
Vähäinen liikunta. Masennus- ja ahdistuskaudet vaikuttivat liikkumiseen. Viimeksi ollessani lenkillä sain paniikkikohtauksen, mistä tuli aika iso kynnys mennä lenkille uudelleen.

Nuo olivat varmasti ne päällimmäiset syyt. Lihakset alkoivat häviämään ja tilalle tuli rasvaa. Lihakseni olivat niin pienentyneet että jos olisi ottanut munsta kuvan ja jollakin tietokoneohjelmalla olisi saanut poistettua vaikka kaiken rasvan niin jäljelle olisi jäänyt tikkulaihat kädet ja laihat jalat. Se on aika iso muutos siihen mitä olen joskus ollut.

Nyt olen saanut jalkoihin vähän lihaksia. Reisiin enimmäkseen.
Pitkä matka on vielä edessä. Mutta olen tällä hetkellä ihan tyytyväinen saamiini tuloksiin sekä parempaan niin henkiseen kuin fyysiseenkin hyvinvointiin. Molemmissa tapahtunut muutosta. Olen selvästi pirteämpi. Tulokset sekä tämä hyvä olotila kannustaa jaksamaan ja jatkamaan. Keep going!

"Mickie on"

2007-06-06T19:25:00+03:00

Googleta hakusanoilla: "(Nimesi) on" (esim. "Matti on") ja kopioi viestiin 10 ensimmäistä tulosta.Näin saat tietää itsestäsi jotain mitä et ole vielä tiennyt. Muistakaa laittaa hakusanaan lainausmerkit mukaan tai muuten ei tule mitään. (Löytyi täältä)

1. Mickie on todella taitava ja valovoimainen naispainijaksi
2. Mickie on naispainijana erittäin taidokas.
3. Mickie on kirjoittanut keskusteluihin 10 viestiä.
4. Mickie on pinnaamassa, mutta Torrie häiritsee tätä.
5. Mickie on innoissaan pukuhuoneessa
6. Mickie on kyllästynyt Trishin poikaystävään Jackiin ja puuttuu tähän.

Sipsilakko VKO 21

2007-05-27T16:24:00+03:00

Ei ole lakko niin kauhean hyvin mennyt. Pistin tuonne vko 21 kohdalle että 40-60 ja tarkoittaa sitä että alle puolet on yhdestä pringles-purkista hävinnyt.
Voisin sanoa että eilen oli huono päivä henkisesti ja masensi ja tunsin pientä yksinäisyyttä ja hylkäystäkin, mutta tekosyitä ne syömisille olisi.
Kierolla tavalla ajateltuna pidän repsahdusta hyvänä asiana.
Annoin itselleni illalla luvan ottaa vähän. Tiedän että se olisi tuottanu isoja vaikeuksia että olisin roskiin heittänyt. Meinaan mun olisi pitänyt avata se purkki ja heittää sipsejä pelkästään pois. Jotta näyttäisi kaikkista vähiten epäilyttävältä ja eniten aidolta. Se olisi ollut vaikeaa!
Otin purkista sen verran kun itselleni soin ja ne syötyäni tuli huono olo. Aamulla otin myös vähän ja pikkasen huono olo tuli taas. Ehkä liikaa kerralla ja liian nopeasti.
Loput menee roskiin. en ole vielä laittanut, mutta menee kyllä.
Siksi tämä tapaus oli oikeastaan hyvä, että nyt jää viimisimmäksi kerraksi kun sipsejä syönyt niin se mielikuva että niistä tuli huono olo. Ja myöskin se katumus että oli niitä syönyt tuntui vahvana. Ehkä muistot noista oloista auttaa jatkossa tässä sipsilakossa.

-12.5cm

2007-05-27T14:50:00+03:00

Ystävänpäivästä tähän päivään mittoja on tästä kropasta lähtenyt 12.5cm. On aika hyvin mielestäni. Varsinkin kun en mikään kauhean pitkäkään ole. *tyytyväinen*

Puhdistuskuuri on myös ihan hyvin sujunut. Yksi päivä oli väliä kun en ottanut sitä mutta muuten olen joka päivä ottanut sen lusikallisen. Pitäisi nostaa annosta 2x päivä mutta aamusin sitä on jotenkin paha ottaa. On kiirettä ja silmäpareja enemmän. Tiedän kyllä että bioteekin purkki on tullut nähdyksi eikä se mitään haittaa. Mutta en tykkäisi ottaa sitä muiden nähden. En jaksaisi sitä kyttäämistä ja mahdollista sanomista.
Olen entinen anorektikko ja syömisiäni jne tarkkaillaan. Se on aika inhottavaa, ja ahdistavaa. Kuten nytkin, kun tuntuu että jotain puhdistuskuuriakin pitäisi ottaa "salassa". Ei se ole normaalia.
JÄTTÄKÄÄ MUNT RAUHAAN!

Posti

2007-05-26T20:00:00+03:00

Tämä odottaa jo postissa. Alkuviikolla joku päivä täytyy yrittää ehtiä hakemaan se. Todellakin, vihdoinkin nopeaa toimintaa jossain. *tyytyväinen*