Olo oli viikolla kuin pullataikinalla. Valkoinen ja turvonnut. Rinnanympäryskin oli huimat 89cm ja rintaliivit kävi ahtaiksi. Rintoja sai päivän mittaan monesti sulloa takaisin liiveihin.

Pari päivää olen yrittänyt vähentää syömistä, yksi päivä oli puolipaastoa. Ehkä olo alkaa normaalisoitua. Toivon niin. Eilen meinasi itku päästä kun katsoin itseäni peilistä kun olin töihin lähdössä. Ajattelin etten voi lähteä sen näköisenä mihinkään! En olisi halunnutkaan. Mutta oli pakko. Inhottavaa kävellä ulkona häveten itseään. :(

Nyt on kyllä pakko alkaa tehdä ihan tosissaan jotain. Viikolla heitin jo jotain syötävää roskiin. Ette uskokaan miten hyviä sh:set ovat esittämään sitä että olisi syöneet. Se on oikein taitolaji. Ei riitä että heittää jotain pois, astioiden pitää myös näyttää siltä että on jotain syöty.
Oikeasti en haluaisi mennä tuolle samalle tielle enää. Mutta ärsyttää kun tänne ostetaan niin paljon kaikkea herkkua jne ja odotetaan että mä pistelisin ne poskeeni! (Mistä puheen ollen tuntuu kuin posketkin ois turvonneet kuin pusukalalla!)
Mä en haluaisi enää elää näin!!! =(