Eilen poljin kuntopyörällä 15min ja siinä taittui matkaa 5km edestä. 12-13min kohdalla alkoi väsymys painaa mutta hidastin vain. Tärkeintä ei ole tässä vaiheessa nopeus, vaan se että on koko ajan liikkeellä. Ja jotenkin tuosta 15min tuli se kohde mulle mihin halusin. Tavoitteenani on että jaksaisin sen 30min ja noin 3krt/vko. Omaan todella huonon kunnon. Masennus on tehnyt sen että lihakset alkoi olla olemattomat. Parempi kunto pitäisi varmasti myös masennuksen jotenkin kurissa. Olo helpottuisi. Pidän siitä tunteesta että on tehnyt jotakin. Pidän liikkumisesta. Mutta viime aikoina sen on estänyt masennus ja ahdistus. Kuntopyörä on sitten sellainen mitä voi kotona tehdä neljän seinän sisällä. Ei pitäisi olla syitä olla polkematta. Mutta silti se vain on jäänyt. Alkuinnostuksen jälkeen...

Eilen oli hyvä olo kun olin polkenut ja kyykkyjäkin olen nyt taas tehnyt. Mutta syönyt olen taas ihan liikaa. Sipsejä ja suklaata. Se harmittaa mutta ei niin paljon kuin voisi. Onneksi olin ollut kuntopyörän päällä. Ja tarkoitus olisi tänäänkin mennä. Ei sillä ole niin väliä jos joskus syö. Mutta kun se on osalta sellasta hallitsematonta.

Sovitin housuja mitä olen viime kesänä pitänyt. En tiedä johtuiko siitä että ne housut oli pesun jäljiltä vai olenko todellakin lihonnut niin "paljon"? Nuo housut kun ovat kuitenkin olleet aina sellaiset kivat ja hyvän malliset että olen jopa itse pitänyt peilikuvasta. Mutta en oikein enää. :P

Tänään ei oikein tämän enempiä. Kuntopyörä, kesävaatteiden hakeminen esille, jääkiekko on tämän päivän listallani.