Viimeiset päivät ovat menneet aika hyvin. Paljon paremmin kuin edelliset. Olen hyvällä mielellä. =)

Kuitenkin, kuvista huomasin miltä näytän. Mietin voinko tosiaan näyttää tuolta. :O
Kädet näytti isoilta koska oli vartalossa kiinni. Alli-ihmisten pitäisi muistaa että kuvia otettaessa täytyy pitää käsivarret vähän irti kehostaan, ellei halua että kuvissa näkyy JÄTTILÄISkädet!
Ja muutenkin en pitäny siitä miten kasvot ovat taas pyöristyneet.
Yksi ilta painoa oli enemmän kuin pitkään paikaan. Se oli tosin iltapaino joten ei niin tarkka ja hyvä, mutta jopa iltapainoksi se oli paljon. Yli 51kg O_o

Tiedän että olen nyt syönyt liikaa. Suklaata mm. Nyt olenkin tehnyt niin että korkeintaan yksi rivi suklaata päivässä. Eli neljä palaa.
Eilen söin kaksi riviä joten tänään en ota ollenkaan.

Nyt vähän piristyttyäni päätin et NYT alkaa se itestään paremmin huolta pitäminen!
Ei asiat tapahdu itestään, niiden eteen pitää tehdä työtä.

Pitkästä aikaa pidän jaloistani. Vähän.
Vaikka on edelleen rasvaa ja selluliitta niin sieltä alta tuntee ja näkyy kun jalkoja jännittää niin LIHAKSET! Ne kauan kadoksissa olleet...
Työtä on vielä paljon edessä jotta saisin sellaiset jalat kuin haluaisin. Ehkä en koskaan saavuta sitä. Mutta parempaan päin ainakin ollaan kovasti nyt menossa.

On outo tunne jotenkin. Kun tiedän että olen vähän lihonnut. Tuo vatsa kasvanut taas. Mutta silti se ei ahdista ja masenna sillä tavalla kuin ennen. Ennen saatoin lannistua tuollaisesta ja ahdistua niin paljon että ulkona liikkuminen ahdisti koska en halunnut kenenkään näkevät itseäni sellaisena.
Nyt ajattelen positiivisemmin.
En tiedä mistä tämä tunne on peräisin. Mutta toivon että tämä säilyy. Tä olotila on niin iso asia mulle. Tuntuu että pitkästä aikaa voin taas tehdä asioita niin kuin normaalit ihmiset. Eikä aina luikkia häntä koipien välissä pakoon.